Siirry suoraan sisältöön
Tikkurilan terveystalo, Vantaa. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

Terveyttä kaikille – terveystalot ja kunnanlääkärintalot 1940-luvulta 1960-luvulle

Terveystalot ja kunnanlääkärintalot kertovat toisen maailmansodan jälkeisestä yhteiskunnallisesta suunnittelusta ja päätöksenteosta. Kansanterveys nostettiin tuolloin Suomessa terveyspoliittiseksi johtoajatukseksi. Laajaa neuvola- ja terveystaloverkostoa pidettiin kansanterveystyön toteuttamisen edellytyksenä.

Ennalta ehkäisevien terveydenhuoltopalvelujen sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan kehittämiseen ja niiden ulottamiseen maaseudulle oli panostettu jo itsenäisyyden ensi vuosikymmenillä. Yleishyödylliset järjestöt olivat aktiivisesti aloittaneet kansanterveystyön edistämisen. Sotien jälkeinen lainsäädäntö sinetöi työn toteutusvastuun kunnille ja keskitti valvonnan valtiolle. Järjestöillä ja kummikunnilla oli kuitenkin edelleen tärkeä rooli jälleenrakennuksen ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Valtion virastot ja järjestöt tekivät laajaa yhteistyötä terveystalojärjestelmän toteuttamisessa.

Terveystalot suunniteltiin ehkäisevän terveydenhuollon toimitiloiksi ja erityisesti äitiys- ja lastenneuvoloiden palveluja varten. Neuvolahenkilöstön asunnot sijoitettiin samaan rakennukseen. Se edisti terveydenhoitotyön palveluiden ulottamista myös syrjäseuduille, joissa oli puutetta sopivista asunnoista.

Rakennustyyppinä terveystalo kehitettiin 1940-luvulla. Terveystaloverkko ulotettiin lähes koko maan kattavaksi 1941–1952. Sotien jälkeisellä vuosikymmenellä rakennettiin yli 500 terveystaloa, pääosa niistä tyyppipiirustusten mukaan. Yksilöllisestikin suunnitelluista taloista monet olivat tyyppien mukaelmia. Vuoden 1952 jälkeen terveystalojen rakentaminen oli vähäisempää.

Kunnanlääkäritoiminnasta tuli 1940-luvulla kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnanlääkärintalot olivat kunnan tai useamman kunnan yhteisesti palkkaaman kunnanlääkärin asuin- ja vastaanottohuoneiston käsittäviä virka-asuntoja. Talojen suunnittelu tehtiin kunnissa omana tai tilaustyönä. Vilkkaimmin taloja rakennettiin 1950- ja 60-luvuilla.

Terveystalojen ja kunnanlääkäritalojen rakentaminen päättyi 1970-luvun alussa, jolloin terveyskeskusverkostoa ryhdyttiin toteuttamaan.

Terveyttä kaikille – terveystalot ja kunnanlääkärintalot 1940-luvulta 1960-luvulle selvittää miksi, miten ja minne terveys- ja kunnanlääkärintaloja rakennettiin. Se tarjoaa tietoa taustoista ja rakennustyyppien ominaisluonteesta sekä keskeisistä piirteistä.

Terveyttä kaikille – terveystalot ja kunnanlääkärintalot 1940-luvulta 1960-luvulle (pdf)

Lataa pdf

Sivuston evästeet

Tervetuloa Rakennettu hyvinvointi -sivustolle. Tämä sivusto käyttää evästeitä.